Jäätävä myrsky

Tänään pääsen seuraamaan myrskyä Pohjois-Ahvenanmaalla. Mahtavaa, kaunista ja kylmää.
Säätiedotuksissa on varoitus kovasta tuulesta maa-alueella ja merellä. Lähdemme juuri sen takia kohti Havsviddeniä, joka sijaitsee Getassa.

Luonto näyttää hurjan puolensa, kun tuuli tarttuu vaatteisiini. Horjahdan sen voimasta, mutta en kaadu. Kun laskeudun alas, olen todella varovainen. Kuvittelen olevani "turvassa" ja sitten meri paiskaa aallot tuulen avustamina aallonmurtajan ylitse. Vesi on niin kylmää että tunnen pienten jääpuikkojen satavan päälleni. 

Ilma on niin hyytävä ja tuulinen, että välillä on pakko mennä autoon lämmittelemään.

Huomaamme, että paikalle on saapunut muitakin ahvenanmaalaisia myrskyä ihailemaan.

Photogaphs: Sari Mattsson

Pysähtyminen

Ateljeeni "pihalle" on ilmestynyt jotakin jännittävää ja salaperäistä. Tämä on paikka, johon valot syttyvät vuoden pimeimpään aikaan. Se laajentaa mahdollisuuksiani työskennellä Jungfruskärin neitsyen ulkokirjallisten asioiden parissa. Se vie minut matkalle.

Minun kannattaa odottaa kirjan valmistumista ja julkaisemista.

 

Tämä on todennäköisesti elämäni pisin projekti. Uskon että se kannattaa. 

Mielessäni pyörii Saima Harmajan runo: 

"On maa, johon kaikki polut katoaa. On rauhan maa."

Käsikirjoitus on valmis!

Käsikirjoitus on valmis! Se lähti eilen ensimmäiselle potentiaaliselle kustantajalle.
Olen vapautunut monen vuoden jyskyttävästä tunteesta jossakin syvällä aivojeni sopukassa. Välillä minulta loppui jo usko tähän hankkeeseen. En viitsinyt enää päivittää tätä blogia, sillä kyllästyin kirjoittamaan matkalle tulleista esteistä.

(Photo: Sari Mattson)

Muistan syksyn 2017, silloin käsikirjoituksen oli tarkoitus valmistua ollessani stipendiaattina
Strömmenissä, Anni Blomqvistin talossa Smskälassa. No, olkapääni meni huonoon kuntoon ja kirjoittaminen oli hidasta. Sitten tapasin elämäni rakkauden. 

Ensin ajattelin, että olen Ahvenanmaalla viikon kuukaudessa. Sitten ajattelin, että olen täällä kaksi vikkoa kuukaudessa. Vuokrasin asuntoni Haukilahdessa pois ja luovuin siitä kokonaan kesällä 2018. 

Ensimmäinen muuttokuorma tänne tuli suoraan Simskälasta residenssikauden päätteeksi. Skootterini ei mennyt takaisin mantereelle, vaan se sai ahvenanmaalaisen rekisteikilven. Menin syksyllä 2018 naimisiin. Pääsin viime talvena kirurgin pöydälle operoitavaksi, joten ei ihme, että tämä on kestänyt. 

Kaiken tämän keskellä remontoimme ateljeetani kaksi vuotta. Ihme on se, että olen pystynyt kirjoittamaan kaiken tämän keskellä. 

Tässä näkymä ateljeeni ikkunasta.

(Photo: Sari M)

Aloitin myös kuvanveiston  kesällä 2018. Tässä ensimmäinen osa 4 - 5 osaisesta teoksestani. Tulen luomaan kalliolle naisen, joka tulee ulos maasta. Tämä nainen on kirjani päähenkilö Axelina. 

(Photo: Sari Mattsson)

Olen aloittanut jo seuraavan osan tekemisen teokseeni. Betoni painaa niin paljon, että teen betonityön paikan päällä kalliolla. Nyt talvella voi tehdä runkoja valmiiksi. Tässä 2. osan alku:

(Photo: Sari Mattsson)

Toivon mukaan seuraava tämän blogin päivitys liittyy kustannussopimukseen.

Västra Malen - retki toiseen maailimaan

Tänään suuntaamme ulos merelle. Tiedän kokevani ja näkeväni sellaista kauneutta, jota ihminen ei pysty luomaan. 

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

Täällä minä tunnen olevani kuin toisella planeetalla. Planeetalla, jossa paistaa aina aurinko. 

(Copyright: LL)

Kukkien kauneus pääsee oikeuksiinsa saaren mahtavan karuuden keskellä..

(Copyright: LL)

Västra Malenista löytyy rikas kalliomaailma. Aivan kuin joku kuvanveistäjä toisesta ulottuvuudesta olisi ollut paikalla muovaamassa maisemaa. Luonto huikaisee. Näen silmissäni kuinka valtavat jäämassat ovat työntäneet "kivet" paikoilleen.

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

Tunnen ikuisuuden ympärilläni. Olen osa sitä, osa tätä maailman kaikkeutta. Kuulun juuri tähän paikkaan tämän ihmisen kanssa. Aika katoaa, sitä ei enää ole. On jotain muuta. Paljon suurempaa.

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

Koen taas voimakkaasti sen, että Ahvenanmaa on todella suuri, vaikka se on maantieteellisesti pieni. Paradoksi. Vai onko? Löytyykö elämän laajuus moninaisuudesta,  syvyydestä ja erilaisuudesta? 

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

Meri on kuin samettia. Se kutsuu syleilyynsä. Tänään meri huikaisee kauneudellaan.

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

(Copyright: LL)

Olen kiitollinen, että olen saanut elää tämän päivän. Se on ollut suurenmoinen.