Meren ja uuden elämän äärellä

Kirjan kirjoittaminen jatkuu. Nyt hieman verkkaisemmin, koska minä onnekas olen rakastunut ja mikä ihaninta, sen johdosta tulen viettämään nykyistä enemmän aikaani Ahvenamaan lumoavassa valossa. Virta on vienyt minut Eckeröön, johon tavarani siirtyivät kanssani kesken kirjailijaresidenssikauteni Anni Blomqvistin talossa. Jatkan kirjoittamista täysipäiväisesti marraskuun puolesta välistä. Käytännön järjestelyt vievät aikaa... Todellinen rakkaus on vastustamaton kun se tulee vastaan. Saattaa hyvinkin olla, että siitä on jopa hyötyä kirjani sisältöä ajatellen....

Tänään olen Hailuodossa, Oulun lähellä olevassa saaressa. Täällä on 140 koiraa, jotka osallistuvat maastojuoksukilpailuihin. Porukka on rentoa ja mukavaa, mutta minua kiinnostaa enemmän maisemat.

Yöllä minä lähden kävelylle. Öinen tähtitaivas linnunratoineen on lumoava. Niska kenossa ihailen ylhäisiä näkymiä ja tiesin että rakkaani näkee aivan saman taivaan, vaikka ei olekaan vierelläni.

Satamassa olevat laivat tuovat mieleeni jotain kauan sitten unohtamaani salaperäistä elämän virtaavaa voimaa seisoessaan hiljaa mustassa vedessä.

Erotan kauempana meren takana saareen, jonka rannoilla hohtaa verenpunaisia valoja , jotka välkkyvät kirkkaina ketjuina. Luomoavan kaunista yhdistettynä meren kohinaan ja tuulen lauluun.

Hätkähdän, kun ohitseni vilahtaa jotakin vaaleaa. Näitä välähdyksiä tulee useita peräkkäin. Näyttää siltä kuin kapealla niemellä olisi liikkunut nopeasti meriusvaa. Mutta meressä ei ole usvaa ja taivas on kirkas. 

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)