maanantai 21. lokakuuta 2019

Tie vapauteen

Tänään teemme vuoden viimeisen moottoripyöräretken mieheni kanssa. 

(Copyright: Sari Mattsson)

Heti kun moottori käynnistyy, niin minut valtaa kevyt tunne - aivan kuin lentäisin.

(Copyright: Sari Mattsson)
Auringon säteissä on menneen kesän heijastukset.

(Copyright: Sari Mattsson)
Taakse jäävät kesän riemukkaat hetket, juhannus, sukulaiset, ystävät, juhlat, konsertit ja huikea Norjan reissu.

(Copyright: Sari Mattsson)
Vuoden menneet vaalit ja turhat huolet katoavat vaihtuvien maisemien myötä. Haassa ulkoilevat uljaat ja kauniit hevoset kääntyvät katsomaan kun ajamme ohitse.

(Copyright: Sari Mattsson)
Me ajamme vapauteen. Näen edessäni värikkään syksyn.Tunnen suurta kiitollisuutta elämästä ja rakkaudesta toisiamme kohtaan.

(Copyright: Sari Mattsson)

Maisemat ovat tuttuja, mutta samalla uusia. Niinkuin elämä ja kaikki ne päivät jotka keskenämme jaamme.

(Copyright: Sari Mattsson)
Onnellisuus vyöryy keveänä hyökyaaltona sisääni. 

(Copyright: Sari Mattsson)
Rakastan elämää.

(Copyright: Sari Mattsson)
Rakastan miestäni. Vapautta, jonka tunnemme sisällämme ja näemme edessämme. Sitä suurta tuntematonta, joka meitä odottaa. 

(Copyright: Sari Mattsson)
On upeaa, kun ei tiedä kaikkea. Voi joka aamu herätä uuteen elämään ja antaa mahdollisuuden tulevaisuudelle.

Olen kirjoittanut Jungfruskärin neitsyen tarinan lähes valmiiksi. Saan sen todennäköisesti kustantajalle muutaman viikon sisällä. Vapaudun entistä enemmän. Saatan tuntea oloni niin keveäksi että nousen ylös taivaalle ja lähden lentoon. Minneköhän mahdan lennon jälkeen laskeutua?

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

What is this?

Tässä Axelina toisen rautarunko ihmettelee edessään olevaa styroksista tehtyä vaasia.
Myöhemmin molempiin osiin lisätään liimaa, rautalankaa, kanaverkkoa ja betonia. Sen jälkeen ne pintakäsitellään eli jotkut osat maalataan, laitetaan hieman koristeita kuten simpukankuoria, rikotuista astioista saatuja emalinpaloja jne.

(Copyright: Sari Mattsson)

(Copyright: Sari Mattsson)
Lopulta näistä kahdesta tulee yksi. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Tässä on ratkaisu, joka ei tule olemaan lopullisessa teoksessa. Axelinan sivuilla olevat "kädet" eivät ole kädet, vaan hänen olkapäänsä.

(Copyright: Sari Mattsson)

On huimaa, että kirjan kirjoittaminen saa vierelleen kuvanveistoa. Olen opetellut jopa hitsaamaan.  

Näen tässä alkuotuksessa vaikka minkälaisia mahdollisuuksia. Tarkoitan sitä, että voisin loihtia tästä vaikka mitä. No, rautaa saa kierrätyskeskuksista ympäri Ahvenanmaata. Nämä osat haimme mieheni kanssa Saltvikista.

Ei tässä ainakaan hommat kesken lopu.