tiistai 6. lokakuuta 2015

Roadtrip Jurmosta Maarianhaminaan - saksia palauttamassa osa 3


Maailman kauneimman tien ajaminen skootterilla muuttui yllättävän haastavaksi kun taivas tummui uhkaavasti. Tuulenpuuskat yrittivät tarttua itsepäisesti moottoripyörään, mutta luotin Kimmon ajotaitoon - olihan hän ajanut nuoruudessaaan kilpaa. 

Pyöräilin kesällä 2009 tämän saman tien ja silloin oli ihanteellinen ilma. Olin odottanut juuri tätä pätkää, sitä meditatiivista tunnetta kun pyörä kaartelee auringonpaisteessa meren keskellä pitkin kapeita teitä. 


(Copyright: Lumikki Laine)

Huomasin, että Kimmo joutui keskittymään ajamiseen yli sataprosenttisesti. Hän ei ehtinyt nauttia maisemista tippaakaan, vaan niiden ihailu vaihtui hengissä selviämiseksi ja hädin tuskin sain napattua muutaman kuvan muistoksi.



(Copyright: Lumikki Laine)


(copyright: Lumikki Laine)
(copyright: Lumikki Laine)


(copyright: Lumikki Laine)


(copyright: Lumikki Laine)

Tummat pilvet täyttivät aina välillä hujauksessa koko taivaan ja sitten taas seuraavassa hetkessä maisema oli harmaan kuulas. Ehdimme ajaa vielä päätieltä risteävän tien päähän. Laiva lähtisi Torsholmasta vasta myöhään iltapäivällä.



(copyright: Lumikki Laine)



Varmaan keskustan bussipysäkki.
(copyright: Lumikki Laine)



Kimmo navigoi.
(copyright: Lumikki Laine)

Saavuimme vihdoin Torsholman satamaan ja voi kuinka kuiva, lämmin tila veti puoleensa. Kyselimmme jo Suomen puolelta Vuosnaisista lähtiessämme kuittia, mikä osoittaisi meidän yöpyneen saaristossa jossakin majoitusliikkessä, jotta saisimme edullisemmat laivamatkat.

Kuittia emme saaneet, mutta ymmärsimme asian järjestyvän jotenkin paikalliseen saaristolaiseen tapaan. Ja niinhän siinä kävikin: laivan henkilökunta vaikutti aivan siltä kuin he olisivat osanneet odottaaa meitä. Mitään maksua ei pyydetty missään vaiheessa.  


(copyright: Lumikki Laine)


(copyright: Lumikki Laine)





(copyright: Lumikki Laine)

Olin tehnyt matkan Torholmasta Hummelvikiin kesällä ja miettinyt että ihailisimme yhdessä Kimmon kanssa maisemia kannelta. Olisin jopa pystynyt nimeämään joitakin saarista, mutta nyt ei tehnyt mieli mennä kannelle laisinkaan. Nappasin pari kuvaa kahvilan ikkunasta ja sitten muistin kuinka olimme Gretan kanssa ottaneet pienet unet laivalla matkalla Långnäsistä Korppooseen. 



(Copyright: Lumikki Laine)


Nukahdin heti kun kävin penkille makaamaan.
(Kuva: Kimmo Autio)


(Copyright: Lumiki Laine)



Kaikki järjestyy


Elämässä käy joskus kummallisia sattumia. Mielessäni oli käynyt jo keväällä, että olisi hienoa tehdä Ahvenanmaalle retki moottoripyörällä. Nyt se oli toteutunut ja nopeammin mitä osasin odottaa. On aika vaikea löytää sopivaa ihmistä, moottoripyörästä puhumattakaan. Minä kun en itse pysty ajamaan kovissa tuulissa. En Pärjää. 

Minusta tuntui että en ehtinyt muuta kuin nopeasti sulkea silmäni ja avata ne, niin matka olikin jo ohitse. Päätin lisätä vaatetusta Hummelvikin satamassa. 

Ahvenanmaalla on satamissä väntstugat eli pienet mökit, joiden sisällä voi odottaa laivaa. Painelin siis sinne vetämään gore tex -housut jalkaan. Oli mukavan lämmin. Kimmo näytti väsyneeltä, eikä ihme.




Hummelvikin satama-
(Copyrright: Lumikki Laine)


(Kuva: Kimmo Autio)


(Copyrright: Lumikki Laine)


(Copyrright: Lumikki Laine)


(Copyrright: Lumikki Laine)


Prästön lossi ja sen takana pääsaari.
(Copyrright: Lumikki Laine)


Maisema lautalta.
(Copyrright: Lumikki Laine)



Lossin peili.
(Copyrright: Lumikki Laine)


Zoomaus
(Copyrright: Lumikki Laine)

Loppumatkan ajoimme sitten isompaa maantietä pitkin. Ahvenanmaalla ei ole hirvioaitoja. Näin useita pieniä kauriita pelloilla ja metsien laitamilla. Ilta hämärtyi ja toivoin ettei yksikään niistä erehtyisi tielle. Jos niin kävisi, niin matkamme loppuisi siihen. Kun saavuimme Maarianhaminaan, niin oli jo pimeää. Haimme asunnon avaimen, söimme hieman ja sitten uni otti vallan. Väsynyt kuljettaja putosi nopeasti syvään uneen.


Kimmo nukkuu.
(Copyrright: Lumikki Laine)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti