torstai 10. elokuuta 2017

Nykyinen työhuoneeni

Tulin tänne yli viikko sitten ensimmäisen kerran ja viivyin kolme päivää, juuri tarpeeksi että sain kamat purettua. Sitten auto takaisin stadiin ja skootterilla tänne. Ostin lipun suoraan Helsingistä Maarianhaminaan, jossa Silja Serenade olikin jo klo 4.15. Ajelin aamuyöllä kohti nousevaa aurinkoa, Simskälaa ja itseäni.

Sain luettua lävitse materiaalin kirjaani varten. Huomasin heti korjaamisen tarvetta ja sen, miten iso urakka minulla on edessäni. Päätin, että keskityn aamupäivät yhdistyksen asioiden hoitamiseen ja alkuillasta kirjoittamiseen. Ei ole oikein onnistunut.

Sairastuin kurkkutautiin, ja olen vasta tänään pystynyt puhumaan kunnolla. Mietin mitä Rutkin mahtaa ajatella, koska en ota yhteyttä. Rut on minun ystäväni, 86-vuotias kalastajan vaimo. No, todennäköisesti hän jo tietää asiasta. Ahvenanmaalla ihmisillä on tapana tietää minun menoni, tuloni jne jo ennen kuin itse olen niistä selvillä.


Ajatuksia herättävä vierailu

Täällä kävi kolme suomalaista ladya kylässä ja esittelin heille taloa. Yksi heistä asuu naapuripitäjässä ja pyysi poikkeamaan jos kuljen ohitse. Tämä ihminen oli varma siitä, että Anni Blomqvist on tässä talossa, vaikka selittelin hänelle pyhitetyt vedet ym. No jaa......olen usein tokaissut ääneen että tuskin olisin tullut Annin kanssa toimeen mikäli olisimme tavanneet. Aika oli kuitenkin hänen kohdallaan toinen. 

Tänään aloin miettimään sitä, että olen puhunut hänestä ehkä ikävästi. Sitten muistin, että joku sanoi minulle viime vierailullani, että Annia ei tarvitse pelätä, koska hän on kiltti. Eräs ihminen oli varma siitä, että Anni ei ole missään tapauksessa tässä talossa. On vain helppo tuntea hänen läsnäolonsa, koska täällä on niin paljon hänen tavaroitaan ja huonekalujaan.

Oli miten oli, joka tapauksessa olen päättänyt, että puhun tästä lähtien hänestä kunnioitettavammin. Aina. Ilman Annia minulla ei olisi mahdollisuutta olla täällä Simskälassa kirjoittamassa. Ihmiset tulevat hänen kotiinsa, minä olen vain eräänlainen portin vartija. 


Manana

Huomenna olen lähdössä Maarianhaminaan päiväksi ja toiseksikin. Yövyn ystäväni luona, koska olen menossa konserttiin, joka alkaa vasta illalla yhdeksältä. Nimi on Tribute to Queen. Odotukseni ovat korkealla.

En ole pystynyt kirjoittamaan kirjaani, mutta vire alkaa olla aika korkea. Olen kaksi viimeistä vuorokautta päivittänyt yhdistyksemme nettisivuja. Enää ei ole juuri mitään mitä voisin yhdistyksen eteen tehdä täällä ollessani ja se on hyvä! Loistavaa! Kaksi viikkoa on kuitenkin pitkä aika kun ajattelen edessä olevaa urakkaa. Sairastuminenkin vei veronsa. Aika ei ole rahaa, se on eri tavalla arvokasta. 


Työhuone


(Copyright: Lumikki Laine)

Kirjoitan keittiössä läppärillä "vastapäätä Annia" eli hän istui pöydän toisella puolella silloin kun kirjoitti teoksensa. Minä kirjoitan myös makuuasennossa. Eli keittiön sohvalla. Siinä Anni makasi silloin kun oli jo kovin sairas ja odotti vieraita. Minusta ei tule toista Anni Bloqvistia. Mutta jos joudun tiukkaan paikkaan kirjoittamisen kanssa, niin arvaa keneltä pyydän apua?

Työhuoneeni jatkuu ulos luontoon. Tänään olin ihailemassa merta paikassa, jonka Ruth minulle näytti. Otin tukalat saappaat pois jaloista ja ulkoiluhousut. Mikä onni kun sain jalat puhtaaseen lämpimään veteen. Ehkä ensi viikolla uskallan jo mennä uimaan. 


(Copyright: Lumikki Laine)


(Copyright: Lumikki Laine)



(Copyright: Lumikki Laine)

(Copyright: Lumikki Laine)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti