Alice,
joka on romaanini päähenkilön esikuva, kuoli tasan kolme vuotta sitten
Houtskariin Fridhemmetissä. Hän eli pitkän elämän saaristossa.
Iäkkäämpänä Alice asui ainoastaan kesäisin Jungfruskärissä - muuten Fridhemmetin pihapiirissä omassa rivitaloasunnossa. Tein ensimmäisen haastatteluni siellä. Olin sopinut tapaamisesta hoitokodin johtajattaren kanssa, sillä Alicella oli hieman heikentynyt kuulo. Jännitin tapaamista tavattomasti. Se oli turhaa. Alice odotti minua ja oli kattanut keittiön pöydän täyteen kaikenlaisia herkkuja. Tarjoilut olivat niin runsaat, että siitä olisi riittänyt koko pataljoonalle syötävää. Alice oli sydämellinen ja kertoi innokkaasti muistoistaan. Hän valloitti minut.
Alicen kuolinilmoitus Hufvudstadsbladetissa 8.1.2011 Alices dödsannons i Hufvudstadsbladet 8.1.2011 |
Olen käynyt hänen vanhempiensa haudalla vielä Alicen eläessä, ja nyt hänen maalliset jäännöksenä ovat samassa paikassa. Rauha hänen sielulleen! Ja ikuinen muisto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti