Olen
tämän illan kerännyt kamppeita kasaan muutaman tunnin ja nyt ne ovatkin jo
suurimmaksi osaksi pakattu. Tuntui huimalta hakea 1978 –luvulta peräisin olevat
laskettelukamat kellarista. Testasin niitä pitkän tauon jälkeen ensimmäisen
kerran Messilässä. Se mäki kuuluu nuoren aikuisuuden elämääni, mutta Lappi on
osa nuoruuttani ja paikka jonne nyt suunnistamme...on melkein täysiosuma!
Kamoja
kasatessani mieleni pohjalta nousi nuolen lailla tietoisuuteeni, että tämän
jälkeen seuraavan kerran pakkaan kamoja Ahvenanmaata varten. Toivon sen
tapahtuvan jo huhtikuussa. Olen ajatellut, että ostan toisen kitaran, niin
ettei minun tarvitse raahata sitä edestakaisin. Kitarat nimittäin painavat kun
niitä kuljettaa raskaissa kovissa koteloissa. Hankintalistalla on myös uusi
tietokone, sillä minulla on Windowsin Vista käytössäni, ja se vanhenee ensikuun
puolessa välissä siten, ettei sitä pysty enää päivittämään. En halua ottaa
mitään riskejä, että kallisarvoinen aineistoni tuhoutuu edes osittain. Tai joku mato luikertelee koneeni sisuksiin ja syö sieltä aivan kaiken. Jos ja kun tulen Ahvenanmaalta tänne Espooseen, en halua joutua
ensimmäiseksi vaikeuksiin tietotekniikan kanssa.
Odotan
huomista reissua mielenkiinnolla, sillä tunnen tästä porukasta vain yhden
henkilön etukäteen. Mutta minulla on hyvä ennakkofiilis, kunhan saadaan vaan
kamat mahtumaan autoon. Yövymme menomatkalla Oulussa. Tämä on kuitenkin pientä
kun ajattelen seuraavaa matkaa saaristoon! Ihana koiranpentu jää tänne
talonvahdiksi. Ja koiran omistaja huolehtii omastaan.
Talonvahtini, joka sulattaa sydämeni |
En
usko, että päivitän tätä blogia loman aikana– aion pitää lomaa aivan kaikesta,
ladata akkuja tunturimaisemissa, revontulten tanssiessa taivaalla. Ja laskea
pitkin puhtaita rinteitä auringon paistaesssa. I just Love it!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti