keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Viina se laivaa keinuttaa

Istuskelen tässä promenadilla laivan infon vieressä. Takanani seinällä olevassa karttataulussa vilkkuu valo, joka kertoo laivan lähestyvän Maarianhaminaa. Enää  vähän yli tunti! Promenadia pitkin huojuu pieniä joukkioita teini-ikäisiä lapsia ja yksi tyttö kehuu kovaan ääneen oksentaneensa kaksi tuntia hytissä. Infon tiskillä nuori mies mongertaa kuola suupielestä valuen että on hävittänyt hyttinsä avaimen. Ja taas tytöt huutavat.

Täällä on myös yksi yläasteen luokka risteilyllä - onneksi he ovat sentään nukkumassa. Huh. Kiitän luojaani että olin leirikoulun valvojana nuorimpaiseni yläasteella. Sen jälkeen ajattelin tarpeeksi ääneen, että en ikinä lähde abi-risteilyn tai minkään muunkaan risteilyn valvojaksi. En todellakaan ymmärrä kuinka vanhemmat laskevat nuoret näille risteilyille. 


Humalaisten paratiisi

Täällä ei ole oikein mitään paikkaa missä ei heiluisi humalaisia ympärillä. Istuin tanssiravintolassa kamojeni kanssa jonkun aikaa ja heti kimppuun hyökkäsi humalaisia keski-ikäisiä miehiä. En oikein jaksa kuunnella selvinpäin kun jollain jää sama levy soimaan. Tallinkin reitillä Helsingistä Tukholmaan ei ole mitään paikkoja kansimatkustajille. Taitaa olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun matkustan näin. 


Musikaali ja Drag-show

Uutta viime syksyn ja ohi menneen talven ohjelmatarjontaan ovat musikaalit. Tällä laivalla menossa on Fame, joka esitetään kaksi kertaa illan aikana. Minulle annettiin lippu pylvään taakse, mutta omatoimisena siirryin paremmalle paikalle erään nuoren parin pöytään. Nainen kertoi esittäneensä samassa West Endissä saman musikaalin Serenan roolin useaan otteeseen. Hän nautti esityksestä. Olin itsekin yllättynyt kuinka hyvin se toimi pienellä lavalla. Esiintyjät osasivat todella laulaa ja bändi oli loistava. Luulin musiikin tulleen levyltä ja yllätys olikin melkoinen kun musikaalin lopussa verhot avautuivat ja bänsi tuli esiin.

Illan Drag show oli hauska. Lavalle päätyivät Paula Koivuniemen lisäksi mm. Maarit, Antti Tuisku, Robin ja Carola. Potin korjasi Jorma Uotinen, jonka tulkinta oli erittäin hersyvä. Toki drag -artisti muisti mainita yliesölle että juokaa, olette paljon hauskempia kännissä!


Ihanat puhelut

Soittelin alkuillasta Simskäliin Rutille, jonka numeron sain numerotiedustelusta. Olen nyt liittynyt Fonectan nettisivustoon. Ensimminen numero maksoi 25 centtiä ja seuraavat 100 kuukaudessa ovat ilmaisia. Toivottavasti minun ei tarvitse ikinä pyytää enempää numeroita. Minua jännitti hieman toimiston pitäminen laivan penkillä, peliautomaattien, hissien ja kannelle menevän oven keskellä. Otin härkää sarvista kiinni ja valitsin numerot. Odotin aika pitkään, koska tiesin Rutin olevan jo vanha. Googlasin hänet ennen soittoa ja syntymävuosi on 1931. Meillä oli aika pitkä keskustelu, joka päätyi siihen, että soitan huomenna uudestaan kun tiedän milloin olen menossa kalastamaan. Haluan ehdottomasti tavata myös Rutin.

Seuraavaksi minun piti saada kalastaja kiinni. Sain kalastajien numerot Rutilta. Soitin ensimmäiseksi Kallelle, jonka nimen Hasse Bergman manitsi minulle. Odotin pitkään - mutta hän ei vastannut. Sitten näppäilin seuraavan numeron. Taas odotin - ja siihen vastattiin. Ystävällinen kalastaja lupautui viemään minut nostamaan verkkoja kanssaan. Saalista hän ei pystynyt lupaamaan. Sanoin että palaan asiaan huomenna uudestaan. Puhelun jälkeen laskin rahani: ne eivät riitä yöpymismaksuun joka on 70 euroa. Tyhjästä on paha nyhjästä. Täytyy huomenna sanoa että rahaa ei ole ennen kuin ensi viikolla. Toivottavasti se onnistuu silloin, mikäli hän ei pysty kirjoittamaan laskua.


Hampaat lähtee

Kunnellassani humalaisten örinää innostuin popsimaan amerikapastilleja, joista on muodostunut minulle ylitsepääsemätön kiusaus laivamatkoilla. Yhtäkkiä tunsin isomman pastillin palasen suussani - pelkäsin pahinta - ja niinhän se oli: hampaani katkesi. Veren maku suussani kiiruhdin vammaisten vessaan, koska siellä on peili. Ei huvittanut näytellä komeaa rakoa suussani kenellekään. Säästin hampaan palasen ja aloin googlaamaan hammaslääkäreitä. Maarianhaminassa vaikuttaa olevan toiset systeemit kuin kotona Espoossa. Onneksi löysin yhden neuvontanumeron, jonne aion soittaa huomenna. Saas nähdä mihin tämä vielä johtaa. Toistaiseksi ei ole särkyä. Mutta jos kalareissulla alkaa särkemään, niin hammaslääkäriin ei pääse luodoilta kovin nopeasti.


Lähdön hetkli koittaa

Humalaisten nuorten määrä käytävällä on lisääntynyt. Ja keski-ikäisten. En oikein pääse kiinni tuohon tunnelmaan ja siihen mikä kovassa humalatilassa on niin hauskaa. Nyt joku kusee housuihinsa. Minä taidan lähteä hakemaan matkalaukkua ja siirryn ulko-oven lähettyville. Tahdon pois täältä! Äsken kimmppuni hyökkäsi räkäkännissä oleva äijä, joka huusi että olen mielisairas kun olen netissä. Suuttui kun ei saanut huomiota. Kysyin saanko ottaa kuvan, hän sanoi kyllä ja peitti kasvonsa käsillään. Sitten kun kysyin nimeä niin hän lähti kiroillen tiehensä. Huh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti