Ensimmäinen kerta Svenska klubbenissa

Tänään osallistuin ensimmäistä kertaa Suomen Journalistiliiton Svenska klubbeniin. Kerho on kokoontunut jo yli kymmenen vuotta ja siihen kuuluu kymmeniä jäseniä. Olin jännittänyt osallistumista aivan turhaan. Pressiklubilla oli paikalla rentoa porukkaa ja pystyin myös itse tilaisuuden alussa rupattelemaan small talkia ja tulin ymmärretyksi. Puhuminen oli paljon helpompaa kuin mitä olin kuvitellut. Tunsin myös oloni kodikkaaksi, joka oli kyllä täysi yllätys!
Kerhon vieraana oli tänä iltana Eva Biaudet ja hän sattui istumaan minun viereeni. 

Eva Biaudetia oli odotettu klubiin vieraaksi hartaasti ja pitkään.

Huomasin ymmärtäväni melkein kaiken mitä Biaudet kertoi puheenvuorossaan työstään vähemmistövaltuutettuna. Mietin vielä häntä kuunnellessani ymmärränkö mahdollisesti paremmin englantia vai ruotsia? En osannut vastata itselleni ja tämä on mielestäni erittäin hyvä merkki!

Puhuminen on tietenkin toinen juttu. Ja saaristoruotsi on myös eri juttu kuin suomenruotsalaisten puhuma ruotsi. Murteilla ja puhetavalla on väliä! Mutta kuitenkin itselleni on iso juttu että nyt oikeasti koen muutosta suhteessani ruotsin kieleen – otan kielen ikään kuin haltuuni.

Tämä uusi harrastukseni tulle viemään pari tuntia joka toinen keskiviikkoilta. Uskon ja toivon sen vaikutuksen ylettyvän kuitenkin laajemmalle alueelle elämässäni. Minulla on selvästi mahdollisuus luoda klubissa hyödyllisiä suhteita, myös tähän projektiini liittyen.