lauantai 17. tammikuuta 2015

Ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan

Eilen kiiruhdin pyhällä voimalla linja-autoasemalle, mutta keskusteltuani kuljettajan kanssa ymmärsin, että en ehtisi tavata pappismunkkia kuin muutaman minuutin mikäli olisin lähtenyt seuraavalla, eli klo 16.00, autolla Sundiin. Päätin yrittää uudestaan ensi viikolla, aamun ensimmäinen linja-auto lähtee klo 6.05. 

Ehdin eilisen aikana vierailla paikalisessa urheilulajien mekassa eli Ålands Motionsförbundetin toimistossa. Sieltä löysin oikean ihmisen ja sain avaimen Lilla Holmenin avantouimareiden klubin pukuhuoneeseen. Saan kuulema pitää avaimen ikuisesti. Minun piti kuitenkin liittyä samalla jäseneksi Ahvenanmaan liikuntaliittoon. Viimeksi olen kuulunut urheiluseuraan tai liittoon 14-vuotiaana kun pelasin sulkapalloa. Nopean sulkapalloilijan urani aikana sijoituin jopa kolmanneksi SM-kilpailuissa. Tästä tuleekin mieleeni, että ehkä minun pitäisi jossakin vaiheessa osallistua sitten avantouinnin SM-kilpailuun vai lähtisinkö peräti kilpailemaan suoraan MM-tasolle?

Upouusi jäsenkorttini!
(Copyright: Lumikki Laine)

Minulta puuttuu kylpytakki. Polkaisin fillarilla paikalliseen ostoskeskukseen kaupungin ulkopuolelle. Pyöräily muuttui extreme-lajiksi sen jälkeen kun tiellä oli 30 senttimetriä vettä, eikä lammikkojen pohjaa näkynyt. Siellä saattoi olla jään lisäksi mitä tahansa muuta jännää. Pyörässäni ei ole talvirenkaita. Ostosparatiisista ei löytynyt lompakolleni sopivaa kylpytakkia. 
Kämpille päästyäni päätin soittaa hieman kitaraa. Kitaran johto onkin Espoossa. Sellainen on pakko hankkia ennen kuin työt alkavat maanantaina. Pienen elektroakustisen kitarani ääni ei riitä ilman vahvistinta. Myöhemmin illalla tapasin muutaman tuttavan, ja selvisi että aika moni heistä harrastaa avantouintia. Jotkut ovat jopa jäseniä samassa klubissa kuin minä.


Paratiisin avain. Huomaa: täällä on rannalla myös pieni pelastusvene!
(Copyright: Lumikki Laine)

Jäljistä päätellen paikalla oli käynyt muitakin uimareita.
(Copyright: Lumikki Laine)

Kuvassa olevalle narulle tuli heti käyttöä. Se estää pyyhettä lähtemästä tuulen mukana.
(Copyright: Lumikki Laine)

Portaat paratiisiin.
(Copyright: Lumikki Laine)

Vielä on Lilla Holmenin linnuilla mahdollista pulikoida sulassa vedessä.
Heidän mökkinsä on kyllä joutunut tulvan uhriksi.
(Copyright: Lumikki Laine)

Kirppareita metsästämässä

Ennen pulikointia raikkaassa merivedessä etsin kirppareilta kylpytakkia ja kitaran piuhaa. En löytänyt kumpaakaan. Stora Loppis on lopetettu. Paikalla ei ole mitään. Menin siis Emmauksen kirppikselle. Sieltä löysin valtavan kirkkaan keltaisen pyyhkeen: 3 euroa. Ostin sen. Kyselin myös muita kirppiksiä ja myyjä näytti oikein kartalta mistä saattaisin löytää kitaran piuhan. Ajoin kieli vyön alla taas muutaman kilometrin, mutta mitään kirpparia ei tullut vastaan. Ymmärsin että täällä kannattaa kaikki aina tarkistaa netistä jos ei halua ottaa riskiä. Päätin sitten saman tien pyöräillä Maarianhaminan ympäri ja niinpä kylmään meriveteen pääseminen oli erittäin virvoittavaa.

Löysin Emmauksesta kaksi uutta kirjaa kokoelmiini.
(Copyright: Lumikki Laine)
Kun pääsin internetin ääreen ja menin Face Bookiiin, niin huomasin että minulle oli tullut ilmoitus suuresta kirpputorista aivan Maarianhaminan keskustassa. Joudun nähtävästi taas kerran miettimään toimintatapojani. Olen jotenkin ajatellut että en viitsi seikailla netissä muuta kuin iltaisin. Mutta....

Jotain hyvää

Jännitys pukkaa aika usein päälle, kun minun tarvitsee lähestyä uusia ihmisiä. Tänään etsin kuumeisesti merikapteeni Holger Blomqvistin veljen puhelinnumeroa. Ei auttanut muuta kun soittaa Holgerille. Sain numeron ja soitin Hilding Blomqvistille. Kun sain Hildingin puhelimen toiseen päähän, niin esittelin itseni ja asiani. Ja kas! Niinpä olen menossa vierailulle huomenna iltapäivällä hänen luokseen. Hän asuu aivan Maarianhaminan keskustassa. Veljekset ovat molemmat syntyneet Jungfruskärissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti