Innostuin Maarianhaminan ulkopuolella olevan ympäristön tutkimisesta Lemlandin keikan jälkeen niin paljon, että hankin infoa kaikista Ahvenanmaan luontopoluista. Ja luontopolkuja täältä löytyy. Tänään siis kävin tutustumassa ensimmäiseen. Olen miettinyt jopa liittymistä paikalliseen lintuyhdistykseen. Ramsholmenin luonnonsuojelualueen alastomat puut lumosivat minut. Kuka uskaltaa vielä väittää ettei puilla ja muilla luonnon kasveilla sekä olennolilla ei ole sielua? Pystyin melkein aistimaan paikassa vaikka minkälaisia hahmoja ja henkiä.
Linnut lauloivat häikäisevän kirkkaana kevätpäivänä paljaiden puiden oksilla. Tänne minä tulen vielä takaisin! Illalla kuulin ystäviltäni, että paikka on satumaisen kaunis kun kukkaloisto puhkeaa. Minulle se oli kaunis jo nyt. Miksi ihmettelen sitä, että minun on niin vaikea lähteä täältä takasin Espooseen.
Kuvasin pyöräilyretkeni. Pääset mukaan katsomalla kuvat.
(Copyright kaikkiin kuviin: Lumikki Laine)
 |
Tässä taas hyvä esimerkki luottamuksesta:
kajakki ja mela odottavat tässä kaikesa rauhassa melojaa. |
 |
| En löytänyt lintutornia eli käänyin tämän näyn jälkeen takaisin maantielle. |
 |
| Kevään tähti |
 |
| Löysin fillarille hyvän puun johon nojata. |
 |
| Mikä lintuu pesii tällaisessa pöntössä? |
 |
| Kevään värit huumaavat. Puu kukkii. Mutta mikä puu? |
 |
| Eräs joutsen on tehnyt viimeisen lentonsa. |
 |
| Sieltä se tämäkin kaveri pilkistää kuolleiden lehtien alta. |
 |
| Joku on syönyt tammenterhoja tässä puunkolossa. |
 |
| Kukas siinä makaa? |
 |
| Pakolllinen selfie |
 |
| Nyt jo maantiellä matkalla kaupunkiin. |
 |
| Tuttu risteys |
 |
| Folkhälsanin talon edessä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti