maanantai 22. syyskuuta 2014

Maarianhaminassa tuulee

Olen nyt täällä Ahvenanmaalla Maarianhaminassa. Ja istun kirjastossa. Pitkän matkan jälkeen vedin pienet tirsat - vaatimattomat 7 tuntia ensin ja sen jälkeen 8 tuntia lisää. Heräilin aina välillä ukkosen jyrinään ja myrskyn ääniin. Huoneeni on talon ylimmässä kerroksessa ja talossa tietenkin peltikatto. Sade hakkasi siihen aina välillä kuin joku olisi moukarilla lyönyt.

Aamulla vilkaisin suihkutilaan ja huomasin, ja löysin jonkun sadekamppeet kuivumasta siellä. Kun katsoin ulos ikkunasta, niin tiesin että olin pukeutunut oikein. Ulos päästyäni en kuitenkaan osannut kuvitella kuinka voimakas myrsky on. Sateenvarjosta ei ole juuri mitään hyötyä tuulen tarttuessa siin. Heti melkein nurkan takan olikin apteekki , jonne pääsin hetkeksi lepäämään myrskyn kourista. Löysin sieltä korvatulpat ensi yötä varten. Apteekista suunnistinkin suoraan tänne kirjastoon.


Tässä tämän reissun ensimmäinen
hankintani Maarianhaminasta.

Sain kirjastokortin ja tunsin olevani hieman ahvenanmaalainen, ainakin 0,0000000000000000000000000000001 prosenttisesti. Täytyy myöntää että tunnen lapsellista mielihyvää hipelöidessäni korttia.


Näkymä työpöydältäni ulos satamaan.


Istun työpöytäni ääressä ja katson ulos merelle, myrsky se vaan voimistuu ja puut kumartavat nöyrinä kohti maata. Toivottavasti se ei kaada minua kun lähden tästä kohta kämpille. Täällä ihan pieni kävelymatka saattaa osoittautua jännitysnäytelmäksi. Kohta sen tietää. Nyt on aika mennä kaupan kautta kotiin. Musiikkisessiot alkavat klo 13.00 joka päivä. Työskentelen muistisairaiden parissa kolme tuntia päivittäin. Loppuajan käytän paikkojen ja ihmisten tutkimiseen sekä kirjoittamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti