tiistai 30. syyskuuta 2014

Ensimmäinen kirje Alicelle

Majailen tälläkin Tukholman reissulla Marjatta -tädin luona. Hänen sohvansa on yksi maailman parhaita. Marjatta on myös erinomainen kokki. Mietin koko ajan milloin uskallan kysyä häneltä kirjoittaisiko hän Alicelle kirjeen. Sille Alicelle, joka on kirjani päähenkilö. Maltan mieleni aina toiseen päivään asti. Kysyn ennen kuin lähden ulos. Hän suostuu!

Tiesin sen! Koska Marjatta on taiteilija hän ymmärtää näitä juttuja! Minun ei tarvitse vääntää rautalangasta yhtään mitään!


Marjatta Tonemar kirjoittaa Alicelle kirjettä kotonaan.

Soitan Marjatalle kun olen kotimatkalla ja  kun pääsen perille, niin kirje on valmis. Olen onnesta kankea. Tällä matkalla aina Ahvenanmaan ensi hetkestä lähtien aivan kaikki on onnistunut, mutta nälkä kasvaa syödessä.Mietin sitä, pitäisikö minun pyytää Marjattaa kirjoittamaan lisää kirjeitä. Olisi mielenkiintoista kokeilla, jos saisin tähän saaristoaiheiseen satukirjaani dokumentaarisen tason eli Marjatan elämän kaaren kirjeiden muodossa.
Lamppu välähti päässäni kun kuuntelin Alicen haastattelua ja sitä, mistä hän unelmoi. Päätin silloin, että pyydän Marjattaa kirjoittamaan kirjeitä, mikäli hän on sellaisessa kunnossa että jaksaa. Onhan hän kuitenkin jo 86 -vuotias. Marjattaa pyysin kirjoittamaan juuri siksi, että hän sai elämässään ne ulkoiset asiat, joista Alice haaveili.


Tässä on tämä ensimmäinen kirje Alicelle. Se oli hieno hetki kun sain lukea sen.
Olen huono odottaja, mutta tiedän että monien asioiden kohdalla oikea ajoitus on todella tärkeää. Marjatan kirje on niin liikuttava ja ihana, että siihen vedoten pyydän lisää kirjeitä. Ensin minun täytyy kuitenkin kirjoittaa tarinaa eteenpäin, niin että Alice kasvaa hieman vahemmaksi. Marjatta vaikuttaa positiiviselta asian suhteen. 


Marjatta kävelyllä raikkaassa syysilmassa.

Ihania muistoja

Kävelyn jälkeen katselemme vanhoja valokuvia. Nyt keskityn niihin täysin. Kuvaan albumit. Sen jälkeen kirjahyllystä löytyy nivaska vanhoja oopperoiden, operettien ja muiden esitysten käsiohjelmia. Onneksi hän on säästänyt ne! Laitan kaikkien teidän lukijoiden iloksi tänne muutamia kuvia niistä. 


Marjatta oli tietysti mukana kun Suomen kansallisooppera vieraili Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa.
Vuosi oli 1946 eli tällä käsiohjelmalla on ikää 68 vuotta!

Kuva operetista Mariza.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti