Aikuisten satuja metsästämässä

Olin tenhyt suunnitelman ja sille aikataulun välittömästi sen jälkeen, kun palaverimme Milenan kanssa oli ohitse. Päätin tarttua heti ensimmäisenä arkipäivänä tuumasta toimeen ja soitin aamulla herättyäni Svenska Litteratursällskapet i Finlandin (SLS)  toimistoon vain kuullakseni, että kaikki henkilöt, jotka osaisivat neuvoa minua, olivat lounaalla. Ystävällinen naisääni kertoi minulle, että rakennus on remontissa ja palvelut ovat hyvin rajallisia. Hän antoi minulle kuitenkin erään nimen ja puhelinnumeron, jota saatan tarvita tulevaisuudessa. En jäänyt odottamaan työntekijöiden lounaalta paluuta ja mahdollisia neuvoja, koska tahdoin löytää iltasatuja luettavaksi jo tänään.

SLS on tieteellinen seura, joka säilyttää, kehittää ja välittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä.

Puhelun jälkeen suunnistin Helsinkiin: kävin ostamassa parillakympillä uuden kännykän Verkkokaupasta, koska joudun viemään androidini huoltoon. Ahvenanmaata ajatellen on hyvä omistaa myös peruspuhelin, mikäli jämähdän olosuhteiden pakosta johonkin ulkosaariston luodolle tai muuta vastaavaa. Peruspuhelimen akussa kun riittää virtaa noin viikoksi.

Valmistaudun myös siihen, että pystyn käymään tutkimusmatkoilla paikoissa, joita hoivakodin asukkaat tuovat esiin. 

Yhtä vempainta rikkaampana suuntasin kulkuni Kruunuhakaan ja harhailin pitkin katuja, kunnes monen mutkan kautta päädyin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastoon.

Tässä arvokkaan näköisessä pytingissä sijaitsee SKS:n kirjasto.

Kyltti vahvisti, että olin tullut paikkaan, jonka uumenissa lymyilee hurjia tarinoita.

Kello oli kahta vaille neljä iltapäivällä kun esitin asiani neuvonnassa. Kuulin että informaatikot lopettavat työnsä neljältä, mutta että eräs heistä saattaa olla tänään pidempäänkin talossa. Rakastan vanhoja kirjoja, ja niiden tuoksua. Tykkään kosketella ja selailla niitä. Mutta nyt oli kiire. Löysin Informaatikko Petri Kaihojan alakerrasta kirjaston perältä. Hänellä oli asiakas, mutta hän jaksoi ottaa vielä minutkin vastaan.

Petri etsii minulle satuja. Hän tietää mitä tarvitsen!

Eipä aikaakaan, kun eteeni tuotiin kymmenisen kirjaa. Runsauden pula. Onneksi pystyin asiantuntevan opastuksen avulla karsimaan turhat pois. Jäljelle jäi erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kävi hyvä tuuri, sillä sain lainattua muiden lisäksi kaksi opusta: Finlands svenska Folkdiktning. Niihin on koottu kaikki tärkeimmät suomen ruotsinkielisen kulttuurin sadut ja tarinat sekä selvityksiä niistä.

Raahasin kotiin vain viisi opusta.

Olen jo vuosia sitten tiennyt että SKS:n hyllyistä löytyy aikuisten satuja, Ja aina välillä asia on putkahtanut mieleeni: pitäisi käydä lainaamassa. Nyt tämäkin on tehty. Aion lukea niitä aktiivisesti tämän viikon. Päämääränäni on päästä sisälle ovesta, jonka takana minua odottaa monta ihmeellistä asiaa.