Sain
kirjoitetua ensimmäisen tekstin, jonka vien mukanani Ahvenanmaalle.
Se on kaunis tarina Alicen syntymän alusta ja siihen liittyvistä
asioista. Alkaakin kuin kunnon satu konsanaan: Kaukana, kaukana
täältä jne... Kävimme sitä lävitse kuopukseni kanssa, hän on 17-vuotias ja erittäin lahjakas kirjoittaja. Paljon parempi kuin minä. Hän nauroi kippurassa kun luin tarinan hänelle. Mutta kun printtasin sen ulos, ja hän pääsi tekstin ääreen, niin jo alkoi punakynä heilua. Olen siis päättänyt kirjoittaa satukirjan aikuisille. Luen joka ilta kansansatuja suomeksi ja/tai ruotsiksi. Vanhoja kansansatuja.
Teemme sitten Maarianhaminassa aiheista draamaa ja musiikkia yhdessä hoivakodin asukkaiden kanssa.
Kirjoitin myös kirjan toisen luvun/toisen sadun alkua,
mutta se on niin synkkä että en vie sitä hoivakotiin. En tahdo
tuottaa tuskaa ihmisille, joilla on tarpeeksi paljon takkaa
hartioillaan oman vaikea sairautensa takia. Ja tuskaa he tulisivat
tuntemaan jos alkaisivat samaistua järkyttäviin tapahtumiin.Hoidan nämä synkät tarinat aivan itse ja minulla on jo aavistus
keiden kanssa.
Olen
tänään taas harjoitellut Folkhälsanin hoivakodin lauluvihkosen
biisejä:
Biisejä
riittää opeteltavaksi. Ne pitää vielä saada paperille niin, että
pystyn samalla kun laulatan, kommunikoimaan yleisön kanssa. Lisäksi
katsoin pankkitiliä. Minulta puuttuu matkakassasta 100 euroa . Ei
ehkä ideaalista, mutta uskon että saan tuon verran lainattua valituilta ystäviltäni.
Lähetin
ensimmäisen tekstin Kristinalle, jonka käännöksiä löytyy tämän
blogin alkuosan teksteistä. Hän on taitava. Mutta ei halunnut
luvata mitään tarkkaa päivämäärä. Luotan siihen että saan
tekstin viimeistään viikon päästä. Kirjoittamani kieli on aika yksinkertaista.
Peitän sanat, otan kopion sivusta ja sen jälkeen kirjoitan laulun sanat tyhjiin kohtiin. Tämä on eräs tapa oppia. |
Laulujen
opettelemisen lisäksi minun tulee nyt alkavalla viikolla suunnitella musiikkiliikunta,
äänenavaus ja käydä lävitse kuvista sävellyttäminen
ruotsinkielellä. Ja ne kuvat, joista sävelletään liittyvät
Jungfruskäriin. Uskon että löydän ainakin muutaman sävellyksestä
kiinnostuneen henkilön hoivakodin yhdeksän asukkaan joukosta.
Sävellyttämisen tilanne täytyy miettiä erittäin tarkkaan, sillä
paikalla on myös Maila, joka toimii tarvittaessa tulkkina. Minun tulee huomioida asukkaiden erityistarpeet kaikissa toiminnoissani. Edessä
tulee olemaan haastavia tilanteita.
Nyt
on aika ummistaa silmät ja siirtyä unimaailmaan, että jaksan
huomenna hoitaa hommani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti